Turkulaiset Maria Lahtinen ja Aleksi Stenberg ovat kirkollisten luottamustehtävien moniottelijoita. Nyt vastuutehtävien lista taas piteni, kun Lahtinen tuli valituksi sekä kirkolliskokoukseen että hiippakuntavaltuustoon ja Stenberg tuli valituksi hiippakuntavaltuustoon.
Lääkealan johtajatehtävissä työskentelevän Maria Lahtisen mukaan hänet houkuteltiin ehdokkaaksi sanomalla, että kirkko tarvitsee päättäjiksi enemmän hänen kaltaisiaan ”tavallisia ihmisiä”. Suostuttelijat tarkoittivat termillä ihmisiä, joiden elämässä usko ei ole kovin vahvasti esillä.
Lahtinen sanoo, että hänelle on kirkollispäättäjänä tärkeää edistää kirkon ydinsanomaa lähimmäisenrakkaudesta.
‒ Viittaan tietenkin sellaisiin kysymyksiin kuin esimerkiksi samansukupuolisten avioliitto. Jos kirkko opettaa lähimmäisenrakkautta, niin kyllä sen pitää myös elää sen mukaan, Lahtinen linjaa.
Laiva-alalla työskentelevä Aleksi Stenberg lähti ehdolle, koska häntä pyydettiin ja koska kirkko on aina ollut hänelle tärkeä.
‒ Moni kutsuu seurakuntaa kodiksi. Siitä kodista tekee enemmän omanlaisen se, että tuo itsensä ja omat arvonsa sinne mukaan. Samalla ehdolle lähtö on testi, halutaanko kirkkoon sellaisia arvoja ja tuntoja kuin minulla on, Stenberg kuvailee.
Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Se päättää kirkon opista, hallinnosta ja kirkkolain sisällöstä sekä kirkon talousarviosta.
Turun arkkihiippakunnan hiippakuntapastorin Pauliina Järvisen mukaan viime kaudella kirkolliskokouksen isoin tehtävä oli kirkkolainsäädännön uudistus.
‒ Kirkolliskokous teki uudesta kirkkolaista esityksen eduskunnalle, joka sitten viime kädessä asiasta päättää. Eduskunta ei voi kuitenkaan tehdä kirkon lakiesitykseen muutoksia. Se voi vain hyväksyä tai hylätä sen, Järvinen toteaa.
Oppiin liittyviä kirkolliskokouksen päätösvallassa olevia asioita ovat esimerkiksi aina paljon mediajulkisuutta saavat kirkon kiistakysymykset, kuten jo mainittu samansukupuolisten vihkiminen.
Tulevan kauden yksi suurimmista kysymyksistä on Järvisen mukaan kirkon hallintorakenne, jota joudutaan uudistamaan.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän onnistumista hiippakunnassa ja seurakunnissa.
Tuomiokapitulin budjetti menee hiippakuntavaltuuston kautta kirkolliskokouksen hyväksyttäväksi. Hiippakuntavaltuusto myös päättää tuomiokapituliin perustettavista uusista viroista.
Lisäksi seurakuntien päätöselimet voivat tehdä hiippakuntavaltuustolle aloitteita, mutta Järvisen mukaan tämä mahdollisuus on jäänyt Turun arkkihiippakunnassa hyvin vähäiselle käytölle.
FAKTA
Kirkolliskokous
- 64 maallikkoedustajaa, 32 pappisedustajaa
- muut jäsenet: kymmenen piispaa, kenttäpiispa ja valtioneuvoston ja saamelaiskäräjien edustajat
- kokoontuu kahdesti vuodessa Turussa, toimikausi neljä vuotta
Hiippakuntavaltuusto (9 kpl)
- nuori, vuonna 2004 luotu toimielin
- 14 maallikkojäsentä, 7 pappisjäsentä
- kokoontuu 2‒4 kertaa vuodessa, toimikausi neljä vuotta