Helena vaari valkoisen alttaritekstiilin vierellä

Ompelumaalari puki Piikkiön kirkon uuteen asuun

Seurakunnat | 28.02.2024 | Lilja 2/2024

Teksti: Tiina Pitkänen | Kuva: Joni Alhonen

Tekstiilitaiteilija, käsityömestari Helena Vaari valmistaa kirkkotekstiilit rakkaudella, kolmenkymmenenviiden vuoden vankalla kokemuksella. Vaari kertoo suunnittelutyön alkavan jopa kaksi vuotta ennen kuin tekstiilit ovat lopullisessa muodossaan.

– Suunnittelen ja valmistan tekstiilit alusta loppuun käsityönä. Työtapaani voisi kutsua ompelukoneella maalaamiseksi. Työn edetessä langat ja värit sekoittuvat ja tekstiilin pinnan kolmiulotteisuus vahvistuu. Aloittaessani uuden työn käyn ensin tutustumassa kirkon arkkitehtuuriin, jotta opin hahmottamaan värit ja mittasuhteet. Otan myös paljon valokuvia, ja keskustelen seurakuntalaisten kanssa kirkon ja seudun historiasta. Jokainen prosessi on uniikki eikä samanlaisia tekstiilejä ole kahta.

Kirkkotekstiilit ovat Vaarin pääasiallisia artikkeleita, ja hänen missionsa on tehdä tunnetuksi pientä taiteenalaa. Piikkiön kirkon uudet tekstiilit kantavat nimeä Uskon siemen. Niissä kuvastuvat vahvasti alueen paikalliset erityispiirteet, joiden huomioiminen on Vaarille tärkeää. Merelliseen Piikkiöön sopii tekstiilien värimaailman taittaminen siniseen varsinkin, kun jo kirkko itsessään on sinisävyinen. Ideoita työhönsä Vaari kertoo saaneensa myös kasveista ja linnuista kuten esimerkiksi kirkon pihamaalla kasvavista tammista ja lehmuksista sekä puissa laulavista satakielistä.

– Piikkiön kirkko on iso ja siellä on vaikuttavan kokoinen ja näyttävä alttariseinä. Sen rakenne on kulmikas, ja halusinkin tuoda tekstiilien avulla kokonaisuuteen pehmeyttä. Tekstiileissä on nähtävillä koristeellisia yksityiskohtia kuten pitsikirjontaa, jotka lisäävät herkkyyttä ja juhlavuuden tuntua. Kuuntelen tarkasti seurakuntien toiveita tekstiilien suhteen, ja ne syntyvätkin aina yhteistyössä.

Piikkiön kirkon uusista tekstiileistä valkoinen ja vihreä värisarja ovat jo päässeet käyttöön. Violetti otetaan käyttöön paaston alkaessa ja punainen nähdään helluntaina. Kirkkovuoden liturgiset värit vaihtuvat ajankohdan mukaan ja ne kertovat vertauskuvallisesti kristinuskon sanomasta.

Valkoinen väri symboloi muun muassa puhtautta, viattomuutta, kiitosta ja iloa. Valkoisia kirkkotekstiilejä käytetään esimerkiksi ensimmäisenä adventtina, jouluna ja pääsiäispäivinä. Vihreä on puolestaan arkikristillisyyden väri ja eniten käytössä kirkkovuoden aikana. Violetit tekstiilit tunnetaan katumuksen, odotuksen ja parannuksen värinä. Niiden yleisin käyttöaika on laskiaisesta pääsiäiseen, jolloin vietetään paaston aikaa. Paaston aikana korostetaan erityisesti esimerkiksi epäitsekkyyttä ja muiden auttamista. Marttyyrien muistopäivinä, pyhäinpäivänä ja helluntaina kirkot puetaan punaisiin tekstiileihin, jotka kertovat Jumalan rakkaudesta ja uskon tunnustamisesta.

Valkopohjainen tekstiili, johon on kirjottu lehtiä ja lintu.

Yksityiskohta Piikkiön kirkon valkoisesta tekstiilisarjasta. Satakielen voi miltei kuulla alkukesän vehreydessä.

Kirkkotekstiilit ovat sekä taide- että käyttötekstiilejä. Suurin tekstiili on alttarivaate eli antependium. Saarnatuolin etuosassa on kirjaliina ja ehtoollismaljan päällä kalkkiliina. Lisäksi lukupulpetin etuosassa käytetään omaa liinaa. Helena Vaari toteuttaa myös pappien liturgisissa toimituksissa käyttämät vaatteet eli messukasukat ja stolat.

– Kirkkotekstiileillä on tärkeä rooli jumalanpalveluksissa. Yhdessä musiikin ja puheiden kanssa ne rakentavat tilaisuuden kokonaisuutta ja luovat jumalanpalvelukseen esteettisen ulottuvuuden. Osalle ihmisistä visuaaliset elementit ovat erityisen tärkeitä, ja kristinuskon sanoma avautuu heille niiden kautta.


Vaari kertoo valmistavansa kirkkotekstiilit pääasiassa villasta. Se on materiaalina hengittävä, helppohoitoinen ja kestävä. Symbolien taidekirjonnassa hän käyttää lisäksi puuvilla-, viskoosi- ja silkkilankoja.

– On tärkeää, että tekstiilejä säilytetään ja huolletaan oikein. Niitä pitää suojata erityisesti valolta ja pölyltä sekä tuulettaa säännöllisesti. Jos tekstiiliin tulee tahra esimerkiksi ehtoollisviinistä, se on tärkeää puhdistaa paikallisesti mahdollisimman pian.

Piikkiön kirkon kaltaisessa isossa kirkossa tekstiilit sulautuvat osaksi muuta tilaa. Pienemmissä kirkoissa, joissa ihmiset istuvat lähellä alttaria, myös tekstiilit ja niiden yksityiskohdat tulevat lähemmäksi.

– Tavoitteeni on, että tekstiilit puhuttelevat ja tuovat ihmisille toivoa ja lohtua.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.