Eläinlääkäri koiran kanssa.

Eläinlääkäri Agata Makowiecka tekee lemmikkien kotieutanasiakäyntejä Kaarinasta käsin. Työhön kuuluu surun kohtaaminen ja lemmikin omistajan tukeminen.

Hyvän elämän lempeä päätös

Näkökulma | 28.02.2024 | Lilja 2/2024

Teksti: Simo Ahtee | Kuva: Antti Partanen

Kun lemmikki sairastuu vakavasti tai saavuttaa korkean iän, joutuu sen omistaja väistämättä kovan paikan eteen. Eläimen kärsimysten on loputtava, ja ainoa järkevä vaihtoehto on eutanasia.
Eläinlääkäri Agata Makowiecka kertoo, että päätös on yleensä mietitty loppuun asti siinä vaiheessa kun hän saa tiedustelun asiasta.

– Yleensä koetaan kuitenkin syyllisyyttä. Ajatus siitä, että juuri minä lemmikin omistajana päätän sen elämästä ja kuolemasta on vaikea paikka. Haetaan myös varmistusta sille, ettei eutanasiaa tehdä sittenkin liian aikaisin. Usein päätös on ihan oikea, ja eläimen kannalta sen olisi voinut tehdä jopa pikkuisen aikaisemmin.

Eläinlääkäripalvelu Lähellä -yritystä pitävä Makowiecka muistuttaa, että vaikeissakin tilanteissa tulisi pitää mielessä eläimen etu.

– Sanon usein asiakkaalle, että nämä ovat eläimen omistajan elämään kuuluvia asioita. On velvollisuus antaa hyvä elämä, mutta myös kuolema, sillä siihen on mahdollisuus.

Eutanasia tutussa kotiympäristössä voidaan mieltää sekä lemmikin että sen omistajien kannalta klinikkaa lempeämmäksi vaihtoehdoksi. On rauhaa ja yksityisyyttä, eläintä ympäröivät tutut tuoksut ja äänet. Siksi monet eläinlääkäripalvelut tarjoavatkin tätä mahdollisuutta.

– Lemmikin ympärille voidaan kerätä perhettä ja usein kutsutaan vaikkapa aikuiset lapset mukaan hyvästelemään.

Makowiecka ryhtyi tekemään lemmikkien kotieutanasioita sivutyönään koronaviruksen ja sen aiheuttamien rajoitusten vuoksi, ja ilmoitti mahdollisuudesta Facebookissa. Alun perin palvelun pitikin jäädä vain korona-aikaan, mutta kysyntää riitti myös viruksen hellitettyä otettaan.

– Tuntui vaikealta sanoa, etten teekään enää kotikäyntejä. Tällä hetkellä käyn kodeissa kerran tai kaksi kuukaudessa.

Surun kohtaaminen on iso osa eläinlääkärin työtä etenkin eutanasiatapauksissa, Makowiecka kertoo.

– Moni sanoo, että työ on varmasti hirveää, sillä suru on niin voimakkaasti läsnä ja itketään. Minusta on kuitenkin ihanaa, että voin auttaa eläintä. Autan pääsemään kivuista ja saatan hyvällä tavalla pois tästä maailmasta. Olen omistajan tukena siinä hetkessä.

Yhä useammin lemmikki ei ole vain eläin, vaan ennemminkin perheenjäsen. Mutta miten lemmikkinsä menettäneisiin suhtaudutaan? Makowieckan mukaan muut lemmikinomistajat pystyvät usein ymmärtämään, miten isosta ja vakavasta asiasta on kyse. Heille, joilla lemmikkejä ei ole, saattaa asennoituminen olla vaikeaa.

– Tämä riippuu siis kokemuksista. Itse tulen eläinalalta, ja siellä on itsestään selvää, että ihminen voi olla pois tolaltaan pitkiä aikoja. Se ihminen on osattava kohdata oikein. Voisin kuvitella, että esimerkiksi kaikissa työpaikoissa näin ei ole. Voidaan miettiä, miksi joku joutuu olemaan sen vuoksi päivän töistä pois.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.