Sofia Flinck

Ripari avaa monenlaisia ovia aikuisenakin. Jollakin on tähtäimessä kirkkohäät, toinen haaveilee kummiudesta. Kaikille se tarjoaa tilaa ja mahdollisuuksia syvälliseenkin pohdiskeluun, sanoo Sofia Flinck, joka on toinen keväällä järjestettävän aikuisriparin vetäjistä.

Riparille – aikuisena

Elämän käännekohdissa | 24.01.2024 | Lilja 1/2024

Teksti: Roope Lipasti | Kuva: Jussi Vierimaa

Rippikoulu aikuisille tarjoaa mahdollisuuden pohtia omaa elämäänsä.

– Aikuisiällä rippikouluun tulee ihmisiä ensinnäkin ihan käytännön syistä, eli jos haluaa vaikkapa kirkkohäät tai päästä kummiksi. Mutta sitten on myös niitä, joille hengelliset jutut ovat nousseet nyt esiin ja heillä on toive käsitellä näitä kysymyksiä ja saada keskusteluyhteys seurakuntaan. Mukana voi olla myös sellaisia, jotka ovat joskus käyneet rippikoulun, mutta haluavat tulla ikään kuin uusimaan sitä, kertoo seurakuntapastori Sofia Flinck, joka vetää yhdessä yliopistopappi Tiina Hallikaisen kanssa tämän kevään ryhmän. Se kokoontuu maalis-toukokuun aikana, konfirmaatio on helatorstaina.

Ensimmäistä kertaa ei olla pappia kyydissä, sillä kaksikko veti vastaavan ryhmän myös pari vuotta sitten.

– Silloin ikähaarukka oli iso: nuorin oli 19-vuotias ja vanhin 70. Meitä oli kymmenkunta ja kaksi myös kastettiin – eli sekin on samalla mahdollista.

Ylipäänsä ryhmässä saattaa olla hyvinkin erilaisista lähtökohdista tulevia ihmisiä.

– Meillä on tavoitteena, että ensin tapaamme kaikki ihan yksityisesti ja sitä kautta kartoitamme, millaisia ne kysymykset ovat, joita pitäisi ja toivotaan käsiteltävän ja toisaalta mikä se tausta on, mistä ihmiset tulevat. Viimeksi esimerkiksi oli ihmisiä, joilla ei ollut mitään tietoa kristillisyydestä ja toisaalta ihmisiä, jotka olivat ikänsä olleet jossain kristillisessä yhteisössä, mutta nyt halusivat tulla evankelisluterilaiseen kirkkoon. Ja tietenkin jos on nimenomaan niitä, jotka haluavat vaikka kirkkohäät, niin sisältökin mietitään vähän toisin. Jokaisen pitää saada jotain.

Käytännössä rippikoulu aikuisille rakentuu kahdesta palikasta: ensinnäkin käydään läpi kristinuskon perusjuttuja, mutta sen lisäksi käsitellään asioita, joita ryhmä toivoo. Asioita jotka ovat juuri heidän elämässään tärkeitä ja ajankohtaisia.

– Esimerkiksi kaksi vuotta sitten moni toivoi, että käsiteltäisiin hyvinvointia ja sitä millaisia voimavaroja hengellisyys voi antaa jaksamiseen. Paljon puhutti vaikkapa se, ettei pysty lepäämään, kun kiire ja jatkuva tehokkuuden vaatimus painavat päälle. Siihen kietoutuvat myös kristilliset arvot, eli mikä lopulta on tärkeää, sekö että on tuottava? Vai joku ihan muu, Flinck miettii.

Myös yhteiskunnalliset realiteetit olivat tapetilla: millainen maailma on nykyään ja miten kristillinen elämäntapa voisi siinä olla voimavara.

– Niin ikään suuret tunteet, kuten suru, pelko, toivottomuus ja vastaavat olivat sellaisia, jotka puhuttivat – niiden miettimiseen ei ehkä ole oikein paikkaa muualla. Ja tietenkin jutellaan myös pienemmistä asioista, kuten vaikka jos kirkko on ollut otsikoissa jonkin asian tähden, mutta tätä on kyllä vähemmän.

Rippikoulu aikuisille on monella tapaa samanlainen kuin sen nuorisovastine – ja sitten kuitenkaan ei. Esimerkiksi tuntimäärät ovat toiset aikuisille, mutta toisaalta molemmissa on samat tavoitteet. Puhutaan samoista asioista, vaikka ihmiset ovat eri-ikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa.

– Kyllähän nuortenkin kanssa keskustelut ovat hyvin syvällisiä, mutta näkökulma on kuitenkin eri. Aikuisryhmässä teemat voivat olla sellaisia, jotka koskettavat myös itseä ryhmän vetäjänä hyvin läheltä. Samasta syystä voi käyttää esimerkkejä omasta kokemusmaailmasta ja elämästä, Flinck miettii.

Käytännössä aikuisten rippikoulussa keskustellaan paljon vaikkapa jonkin alustuksen pohjalta. Erilaisia oheismateriaaleja löytyy kunkin kiinnostuksen mukaan. Messussa käydään yhdessä ja onpa yksi leiripäivä Sinapissakin, jolloin mietitään käytännönläheisiä tapoja toteuttaa hengellisyyttä.

– Aikuisilla on elämässä usein kovin kiireistä ja ruuhkavuodetkin voivat painaa päälle, joten tämä on suunniteltu niin, ettei osallistumisen pitäisi olla mitenkään ylitsepääsemätöntä, Flinck kertoo.

Lisätietoa:

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.