Psykiatri Henry Karlssonille nuorten mielenterveysongelmat ovat tuttuja, sillä hän hoitaa niitä liki päivittäin. Hän on myös yksi Puhetta nuoresta -podcastin asiantuntijoista.
– Nuorten mielenterveyspalveluiden kysyntä on kasvanut selvästi. Siinä on yhtenä syynä vanhempien ja opettajien huoli. Podcastilla pyritään antamaan tietoa ja ehkä vähän rauhoittelemaankin ihmisiä. Nimittäin vaikka huoli nuorista on kasvanut, niin välttämättä itse ongelmien määrä ei ole, Karlsson sanoo.
Esimerkiksi häiriötasoinen masennus – eli että nuorella on sellainen vakava toimintakykyä laskeva oireyhtymä, että diagnoosi voidaan asettaa – ei ole lisääntynyt, vaikka mediasta joskus voisi toisinkin päätellä. Se tosin pitää paikkansa, että koronan jälkeen erilaisia masennuksen oireita oli nuorilla enemmän kuin ennen. Monet nuoret olivat ahdistuneita, mutta tämä oli siis oireilua, ei niin vakavaa tai pitkäkestoista, että kyseessä olisi psykiatrinen häiriö.
– Sen sijaan koronan jälkeen syömishäiriöissä nähtiin piikki. Osa häiriöistä tuli varmastikin ilmi koronan takia, sillä kun kaikki olivat kotona ja vanhemmat viettivät nuoren kanssa enemmän aikaa, ongelmalliset käytösmallit huomattiin paremmin.
Yksi iso murheryhmä nykyään ovat neuropsykiatriset häiriöt.
– Tietoisuus niistäkin on kasvanut valtavasti. Yhä useampi vanhempi tuo nuoren vastaanotolle epäillen ADHD:ta tai autismin kirjon häiriötä. Teeveesarja ”Kirjolla” vaikuttaa myös lisänneen autismiepäilyjä. Sitten vastaanotolla näkyvät tietenkin erilaiset käytöshäiriöt – ja valitettavan usein edelleen päihdeongelmatkin.
Karlssonin mukaan noin 20-25 prosenttia nuorista kärsii jossain vaiheessa jostain mielenterveyshäiriöstä. Yleisimmät nuorten ongelmat ovat juuri masennus- ja ahdistushäiriöt. Masennus näkyy mielialan laskuna, uupumuksena ja vaikeutena kokea iloa, kun taas ahdistus saattaa näkyä hermostuneisuutena arjessa, sosiaalisten tilanteiden pelkona ja yleisenä murehtimisena.
Mistä sitten vanhempi tietää, milloin on syytä hakea apua?
– Siinä vaiheessa kun oireet vaikuttavat nuoren toimintaan. Jos vaikka koulumenestykseen tulee suuria muutoksia, kaverisuhteet jäävät, harrastukset loppuvat. Kaikilla voi olla masennusoireita joskus, mutta jos niistä tulee pitkäkestoisia ja aiempi elämä rajoittuu ja kapeutuu, silloin kannattaa tehdä jotain. Kouluterveydenhuolto on yleensä ensimmäinen, johon kannattaa olla yhteydessä. Hieno portaali on mielenterveystalo.fi. Se on HUSin ylläpitämä.
Yleisellä tasolla Karlsson neuvoo vanhempia, että jos nuori vaikuttaa masentuneelta, niin ei kannata olla liian tungetteleva.
– Paremmin toimii, jos yrittää ylläpitää kotona sellaista ilmapiiriä, jossa nuoren on mahdollista puhua ja kertoa ongelmista. Jos sen sijaan päivittäin käy kyselemässä, että et kai sinä vain ole masentunut, niin siitä yleensä seuraa sulkeutuminen entisestään. Tärkeää on myös myönteinen tekemisen tukeminen – ettei nuori olisi vain tuntikausia puhelimella.
Mielenterveysongelmissa hoitoon pääsy voi olla valitettavan vaikeaa. Jos ja kun hoitoon pääsee, niin se kuitenkin on yleensä tehokasta.
– Meillä on paljon hyviä hoitomuotoja. On erilaisia lyhytterapioita, terapiaryhmiä tai vaikka meillä Varhassa käytössä oleva Cool Kids -ohjelma, joka on usein tehokas hoitokeino ahdistushäiriöihin, Karlsson sanoo.
Ja itse asiassa usein riittää vieläkin pienempi, se että saadaan tietyt perusasiat kuntoon. Että nuori nukkuu tarpeeksi, syö järkevästi ja muistaa ulkoilla. Kun tähän lisätään keskusteluhoitoa, niin monesti asiat selviävät.
– Vakavimpiin ongelmiin on lisäksi olemassa lääkehoitoja. Esimerkiksi ADHD:n lääkehoito on yleensä erittäin tehokasta. Myös uudet neuromodulaatiohoidot ovat hyviä masennukseen, magneettistimulaatiota eli rTMS-hoitoa voidaan käyttää yli 16-vuotiaille tai hyödyntää niin kutsuttu myssyhoitoa, eli tasavirtastimulaatio – stimuloidaan siis aivoja matalalla sähkövirralla, Karlsson sanoo.
Puhetta nuoresta -podcast julkaistaan 10.1. Spreakerissa ja Soundcloudissa. Linkkejä jaetaan myös someen.