Pyhän Katariinan kirkon, pappilan ja Nummen kylän ympäristöön lähdettiin puuhaamaan opasteita selkeään tarpeeseen. Pappilan pihapiirissä tuolloin asunut Katariinanseurakunnan kirkkoherra Leena Kairavuo oli huomannut, että kirkkoaukiolla ja pappilan liepeillä liikkuu usein ihmisiä ihmettelemässä alueen taloja.
Sykäys opastehankkeelle tuli lehtijutusta, jossa eräs kirkkoaukion talon omistaja esitti, että olisi hienoa, jos alueen historiaa voitaisiin tuoda paremmin esille esimerkiksi opastauluin.
– Toin lehtijutun Katariinanseurakunnan historiakerhoon ja esitin, että ruvettaisiin puuhaamaan asiaa, Kairavuo kertoo.
Historiakerho koostuu kourallisesta historian asiantuntijoita ja harrastajia. Kerho järjestää tapahtumia, retkiä ja luentoja. Toiminnan ytimessä on historian elävöittäminen suurelle yleisölle.
– Ilman muuta lähdimme opastehankkeeseen mukaan, kerhon vetäjä ja eläkkeellä oleva kaavoitusarkkitehti Iina Paasikivi sanoo.
Nyt kaksi opastetaulua valottaaalueen historiaa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kirkon viereisessä taulussa on poimintoja kirkosta ja hautausmaasta. Pappilan pihapiirin taulu kertoo Nummen kylästä. Oma opaskylttinsä on tulossa vielä Ylioppilaskylän puolelle.
Mutta miksi Nummen kylämiljöö on sunnuntaikävelyn arvoinen kohde?
– Se on harvinainen, elävä ja ehjä kirkonkylämiljöö keskellä kaupunkia. Kylää ympäröivät pellot on otettu muuhun käyttöön, mutta niiden voi kuvitella laskeutuvan tähän ympärille, historiakerhon jäsen ja Turun kaupungin kulttuuriympäristön asiantuntija Samuli Saarinen sanoo.
– Tämä on myös Museoviraston määrittämä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Paasikivi lisää.
Nummen alueella on asuttu yhtäjaksoisesti kahdentoista vuosisadan ajan. Tiivis ryhmäkylä syntyi keskiajalla. Edes vuonna 1787 suoritettu isojako ei hajottanut kylää, vaan tiet ja tontit ovat vanhoilla paikoillaan. Kylän kolme vanhinta rakennusta ovat 1700- ja 1800-luivuilta. Yksi niistä on Simola, joka toimii Nummen seurakuntakotina.
– Simolan pihalla voi nähdä myös talonpoikaistalon pihapiirin rakennuksineen, Paasikivi sanoo.
Pappila on sijainnut vuosisatoja samalla paikalla kirkon pohjoispuolella. Nykyinen pappila valmistui vuonna 1816.
Nummen kylä oli Kaarinan pitäjän keskus. Pyhän Katariinan kirkko oli vuoteen 1990 saakka nimeltään Kaarinan kirkko, ja se on hallinnut maisemaa keskiajalta saakka.
Saarisen mukaan katolisena aikana rakennettu Pyhän Katariinan kirkko on pitäjänkirkkona tunnelmaltaan ihan erilainen kuin vaikka Turun tuomiokirkko. Hänestä kirkossa aistii, miten merkittävä osa hengellisyyttä pyhä tila on aikoinaan ollut.
– Myöhemmin kirkkoarkkitehtuurista on tullut paljon pelkistetympää.
Katariinan hautausmaalle on haudattu monia merkkihenkilöitä kreivittäristä Mannerheim-ristin ritariin.
– Kirkon lähellä on myös kantatilallisten hautoja. Sieltä löytyy tuttujen kaupunginosien nimiä, Paasikivi vinkkaa.
Historiakerholaiset sorvasivat opasteiden tekstejä pitkään eri tahojen kanssa. Historioitsija Kimmo Ikosen ja Iina Paasikiven raakatekstejä kommentoivat muut kerholaiset, Turun museokeskuksen edustajat sekä seurakuntayhtymän intendentit.
Opasteisiin käytetiin Turun kaupungin keskustan opasteista tuttua grafiikkaa, ja museokeskuksen arkeologi selvitti, mihin kohtiin muinaismuistoaluetta kylttejä voi pystyttää.
Nummen kylämiljöö on ollut aika piilossa kaupunkilaisilta. Nyt alueelle on pystytetty myös viittoja, jotta ihmiset löytävät pappilaan, kirkolle ja Nummen seurakuntakotiin helpommin.
Hankkeen kustannukset jaettiin Katariinanseurakunnan sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kesken.
Oiva tilaisuus tutustua Nummen kylän historialliseen miljööseen ja rakennuksiin on Perinteinen Joulutori Pyhän Katariinan kirkkoaukiolla 6.12. klo 11–14. Luvassa myyjäisiä, kahviloita, paikallishistoriaa, musiikkia ja tekemistä lapsille.