Kaksi naista vanhassa kirkossa.

Pyhä Birgitta valittiin Euroopan suojeluspyhimykseksi vuosituhannen vaihteessa. Suomessa hänen vaikutuksensa on ollut voimakkainta Naantalissa, mihin perustettiin aikoinaan myös birgittalaisluostari, kertovat Tampereen yliopiston tutkijatohtori Anna-Stina Hägglund ja TUCEMEMSin johtaja Marika Räsänen Turun yliopistosta.

Uutta tutkimusta Pyhästä Birgitasta Tuomiokirkossa

Seurakunnat | 28.09.2023 | Lilja 9.2023

Teksti: Minna Uusivirta | Kuva: Timo Jakonen

Seminaari kertoo pyhimyksestä, mutta myös Turun ja Naantalin alueen historiasta.

Tänä vuonna tulee kuluneeksi 650 vuotta Pyhän Birgitan kuolemasta. Muistovuoden kunniaksi Tuomiokirkossa järjestetään yleisöseminaari Birgitan päivän aattona 6.10. Sen teemana on Birgitan vaikutus Suomessa myöhäiskeskiajalla.

Tapahtumaa on järjestämässä kolme tahoa: Tuomiokirkkoseurakunta, Eletty usko keskiajan Suomessa -tutkimushanke sekä Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies eli TUCEMEMS.

Seminaarin puheenjohtaja ja TUCEMEMSin johtaja Marika Räsänen Turun yliopistosta kertoo, että tilaisuuden ideana on tuoda esiin mahdollisimman tuoretta teemaan liittyvää tutkimusta. Suomessa Pyhään Birgittaan liittyviä aiheita tutkii kourallinen eri alojen tutkijoita ja lisäksi pieni joukko pyhimystutkijoita, joiden tutkimusteemat sivuavat Birgittaa.

– Birgittaan liittyvää tutkimusta on tehty jatkuvasti 1800-luvulta asti ja Suomessakin sillä on pitkä perinne, kertoo seminaarissa puhuva Tampereen yliopiston tutkijatohtori Anna-Stina Hägglund.

Historian, teologian ja kirkkohistorian lisäksi Birgittaa tutkitaan meillä nykyisin muun muassa kielentutkimuksen, taidehistorian, sukupuolentutkimuksen sekä kasvatustieteen parissa. Tämän lisäksi Birgittaan ja birgittalaisuuteen liittyvää tutkimusta tehdään esimerkiksi Englannissa ja Saksassa sekä tietysti Pohjoismaissa.

Pyhä Birgitta syntyi Ruotsin Uplannissa 1303 ja kuoli 1373 Roomassa. Hän perusti ensimmäisen birgittalaisluostarin ruotsin Vadstenaan ja 1400-luvun loppuun mennessä sääntökunnan luostareita oli eri puolilla Eurooppaa jo 27. Birgitta on siis tunnettu Pohjoismaiden lisäksi esimerkiksi Italiassa ja Saksan alueella.

– Birgitta nimettiin vuosituhannen taitteessa Euroopan suojeluspyhimykseksi, mikä teki hänet entistä nimekkäämmäksi myös katolilaisessa maailmassa. Euroopassa hän kuuluu isojen pyhimysten kaanoniin, Räsänen kertoo.

Tuomiokirkon seminaarissa kuullaan neljä tutkijoiden pitämää puheenvuoroa, joiden aiheina ovat muun muassa Pyhän Birgitan reliikit sekä Birgitan haudalla vierailleet suomalaiset pyhiinvaeltajat. Lopuksi ohjelmassa on tutkijan pitämä laulutyöpaja Naantalin Birgittalaissisarten lauluista.

– Hilkka-Liisa Vuori saattaa laittaa kuulijat myös laulamaan. Hän katsoo, että keskiaikaiseen nuottikäsikirjoitukseen pääsee käsiksi vain laulamalla sitä, jolloin kuulijankin on helpompi ymmärtää musiikkia itse kokeilemalla.

Naantalin Birgittalaisluostari perustettiin 1430-luvun lopulla ja se toimi aina 1590-luvulle saakka. Luostari sitoo Pyhän Birgitan osaksi Turun seudun historiaa.

– Naantali on yksi niitä paikkoja, joista on säilynyt hyvin lähteitä, joiden avulla suomalaista keskiaikaa voidaan avata ihan eri tavalla kuin missään muualla, Räsänen sanoo.

Hägglund on tutkinut esimerkiksi testamentteja ja maalahjoituksia, jotka kertovat, ketkä ovat tukeneet Naantalia ja olleet mukana luostarin perustamisvaiheessa. Ne kertovat siitä, millainen alue Naantali tuolloin on ollut.

Hän tutkii myös nunnaksi ryhtyneitä naisia, joiden perheet ovat antaneet luostarille lahjoituksia. Joskus ulkopuolinen pariskunta saattoi adoptoida luostariin lähtevän tytön tai naisen, jolloin se teki tämän puolesta lahjoituksen luostarille.

Tämä tarkoitti sitä, että naisen perintö, joka normaalisti seurasi häntä naimisiin mennessä tai luostariin lähtiessä, jäikin muille sukulaisille.

– Nunnaksi voitiin ryhtyä sekä hengellisistä että taloudellisista syistä. Molemmille suvuille oli hyvä, että heillä oli joku luostarissa rukoilemassa heidän puolestaan, Hägglund kertoo.

xxx

Pyhä Birgitta -seminaari Tuomiokirkossa perjantaina 6.10. klo 14–17. Tapahtumaa voi seurata  myös osoitteessa virtuaalikirkko.fi.

Birgitan Juhlavuoden näyttely Taivaallista armoa ja helvetin tulta nähtävillä 8.9.–31.12. Turun yliopiston pääkirjastossa Feeniksissä. Näyttely käsittelee Pyhän Birgitan ja hänen Revelationes celestes -teoksensa merkitystä eurooppalaisessa kulttuurissa.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.