Turun tuomiokirkkoseurakunnassa työskentelevät kollegat, seurakuntapastori Minttu Väisänen ja kappalainen Miika Ahola, väittelivät peräkkäisillä viikoilla Helsingin yliopistossa maaliskuussa.
Kumpikin koki tutkimuksen apurahajaksot haastavina, kun toimeentulo puolittui. Molemmat myös kyseenalaistivat oman osaamisensa.
– Tuntui, että paperille sai vain kapean aavistuksen siitä, mitä päässään pyöritteli”, Miika Ahola sanoo.
– Minulla vei eniten aikaa parhaan ratkaisun löytäminen tutkimuskokonaisuuden toteuttamiseen”, Minttu Väisänen pohtii.
Tutkimustyö kiinnosti, mutta Miika Ahola toteutti ensin vahvan kutsumuksensa papin työhön.
Minttu Väisänen sukelsi tutkimukseen työjaksojen jälkeen. Hänet vihittiin papiksi viime joulukuussa. Käytännöllisen teologian alaan kuuluvan väitöstutkimuksen hän aloitti työn ohessa ja sitten kokopäiväisesti.
Minttu Väisänen paneutui väitöstutkimuksessaan Kirkon Ulkomaanavun (KUA) ja sen Changemaker-nuorisoverkoston vaikuttamistyöhön. KUA muuttui 2000-luvun alussa perinteisestä kirkon avustusjärjestöstä merkittäväksi toimijaksi, osaksi globalisaatioliikettä, joka haastoi vallalla olleen uusliberalismin ottamalla kantaa oikeudenmukaisuuskysymyksiin. Tutkimuksen toimintaympäristönä oli monitasoinen hallintojärjestelmä niin Suomen, Euroopan unionin kuin globaalien instituutioiden tasolla. Viitekehyksenä oli sosiaalisten liikkeiden teoria. Nyt tutkija iloitsee, että Suomeenkin saadaan lakisääteinen, valtiotason toimintaa koskeva avoimuus- eli lobbarirekisteri, jonka muodostumiseen hän on vaikuttanut tutkijakollegojen kanssa.
Ekumeniikan alaan kuuluva Miika Aholan väitöskirja paneutuu kirkkojen ykseyden etsimiseen.
– Ekumenia on kirkkojen pyrkimystä yhteyteen toistensa kanssa. Se on dynaaminen, kasvava prosessi: Jumalan valtakunta, jota kohti kirkko kulkee.
Aholan tutkimustyö liittyy kirkko-oppiin, erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston Oppi ja uskonjärjestys -komission opilliseen lähentymisasiakirjaan, jonka nimi on ’Kirkko: Yhteistä näkyä kohti’. Aholan väitöskirjan tavoitteena on ollut selventää ja avata tämän asiakirjan käsitteitä ’kirkon ykseys’ ja ’kommuunio’ ja arvioida saavutettua lähentymistä. Yhteisymmärrys kirkon mission ja tehtävän keskeisestä asemasta on kasvanut ja kirkon usko ja elämä nähdään kokonaisvaltaisemmin. Kirkon ykseys perustuu Jumalan ja kirkon väliselle suhteelle.
– Asiakirjan sisällä on kuitenkin jännitteitä ja eri tulkintamahdollisuuksia. Tavoitteena on yksi kirkko, mutta ei yhteistä käsitystä siitä, mitä se tarkoittaa. Kirkon johto ja ruohonjuuri elävät kuin eri maailmassa. Kirkkokunnilla ei ole yhteistä ehtoollispöytää, mutta usein kirkon jäsenet elävät toisenlaisessa todellisuudessa.
– Mitä enemmän olen asiaa tutkinut, sitä vahvemmin koen, etteivät opilliset keskustelut ole se veturi, joka tuo kirkkokunnat yhteen. Jossain kohtaa todetaan, että näin jo on. Sen jälkeen teologien täytyy löytää sanoitus sille, mitä on tapahtunut, Miika Ahola toteaa.
…..
Minttu Väisänen, Advocating for Global Justice: Finn Church Aid’s efforts to influence Political Decision-making 2004-2012
Miika Ahola, Churches Growing in Koinonia. Unity and Communion in ‘The Church: Towards a Common Vision’