Viime kesänä turkulainen Pauli Engblom leikki lapsensa kanssa leikkipuistossa Henrikinkirkon lähellä ja katseli, kun isoja nurmialueita päristeltiin tasaisiksi kirkon ympäriltä. Hän pohti, että ilmastonmuutoksen ja polttoainepulan aikana asiat voisi tehdä toisinkin.
– Tammikuussa päätin tehdä aloitteen, että Henrikinkirkon nurmikot kannattaisi muuttaa osittain kaupunkiniityiksi, Henrikinseurakunnan seurakuntaneuvostossa istuva Engblom kertoo.
Aloitteen taustalla on Engblomin mukaan luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Monien kasvi- ja hyönteislajien näkökulmasta hoidettu nurmikko on elinympäristönä kuin autiomaa.
Kevään aikana asiat ovat edenneet sutjakasti. Tulevana kesänä Henrikissä aloitetaan noin 2000 neliömetrin nurmialueen muuttaminen kaupunkiniityksi. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän suunnitteluhortonomin Heidi Grannaksen mukaan pihapelejä varten jätetään myös nurmikkoa.
– Leikattuna nurmikkona pidetään kirkon sisäänkäynnin vierustat, kirkon edessä oleva peli- ja pikniknurmi ja P-alueita reunustavat alueet.
Grannas huomauttaa, että kukkivaa niittyä ei nähdä Henrikissä vielä tänä kesänä. Hoidetun, hyvämultaisen nurmikon muuttaminen kukkivaksi niityksi vie useamman vuoden.
Tämä johtuu maaperän ravinteikkuudesta. Niityn perustaminen alkaa sillä, että nurmikko jätetään parina kesänä leikkaamatta. Syksyisin tuleentunut heinikko niitetään, jotta puiden taimet eivät valtaisi aluetta. Kun niittojäte kerätään pois, alueen maaperä köyhtyy pikkuhiljaa.
– Sitten pitää miettiä, käännetäänkö alueelle jotain laikkuja, joihin kylvetään niittykukkien siemeniä, ja pitääkö näihin laikkuihin lisätä hiekkaa maaperän köyhdyttämiseksi entisestään, Grannas sanoo.
Kevyellä hoidolla oleva heinikko saattaa herättää paheksuntaa leikattuihin nurmiin mieltyneissä ihmisissä. Grannaksen mukaan alueelle suunnitellaan kylttejä, jotka kertovat, että rakenteilla on kaupunkiniitty.
Henrikin niittykokeilusta ollaan innoissaan myös seurakuntayhtymän ymppäkerhossa, joka on ympäristöasioista kiinnostuneiden, seurakunnissa toimivien luottamushenkilöiden ja työntekijöiden vaikuttajaryhmä.
Ymppäkerholaisen ja biologianopettajan Liisa Laukkasen mukaan kaupunkiniityistä hyötyvät muun muassa pölyttäjät sekä muut hyönteiset, perhoset ja linnut. Ne tarjoavat elinympäristön monelle kukkivalle niittykasville, joista on perinneympäristöjen häviämisen myötä tullut uhanalaisia.
– Niitty tarjoaa mahdollisuuksia myös kirkon ympäristökasvatukseen. Toivon, että Henrikin avaus toimii mallina muillekin. Luulen, että monen seurakunnan alueelta löytyisi alueita, joita voitaisiin muuttaa luonnon monimuotoisuuden kannalta paremmiksi, Martinseurakunnan päättäjänä toimiva Laukkanen sanoo.
Grannaksen mukaan Henrikin kokeilu sopii hyvin myös seurakuntayhtymän uuteen ympäristöohjelmaan, jonka tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden lisääminen. Yhtymän hautausmailla niittyhoitoon siirtymistä on kokeiltu pienillä alueilla, ja alueita aiotaan tänä kesänä lisätä.
Pauli Engblom on mielissään siitä, miten nopeasti asia on edennyt. Hänestä on hienoa, että paikallisseurakunnassa tehdyllä aloitteella pystyy vaikuttamaan viheralueista huolehtivan seurakuntayhtymän toimintaan.