– Matkakohde valikoitui ihan siksi, että työpaikassani Tuomiokirkossa on Pyhiinvaelluskeskus ja sieltä huomasin, että Pyhän Olavin reitti kulkee täältä juuri Trondheimiin, jota kutsutaan Norjan Turuksi, joten päätin mennä katsomaan.
Trondheim onkin Turun tapaan vanha pääkaupunki, yliopistokaupunki ja jokikin sen läpi kulkee. Lisäksi trondheimilaisia pidetään norjalaisten keskuudessa hieman ylpeinä, mitä turkulaiset eivät toki ole.
Matkaa tulee laivaosuuksineen noin 1200 kilometriä ja reitti kulkee saariston kautta yhteysaluksia hyväksikäyttäen.
– Varaan reissuun 2-3 viikkoa. Kiirettä en aio pitää, tämä ei ole mikään suoritus, vaan leppoisaa matkantekoa, Ehrlund kertoo.
Peruskuntoa mies on nostanut talven aikana lenkkeilemällä ja vaikkapa kuntopyörää polkemalla, mutta ei reissu silti kuulemma mitään superkuntoa vaadi.
– Pitää mennä rauhallisesti ja omaan tahtiin. Minulle tärkeintä on saada kulkea omissa ajatuksissa. Mielenrauha on se juttu.
Reitti on mietitty suurin piirtein etukäteen, mutta yöpymispaikat on tarkoitus katsoa aina vasta edellisenä päivänä.
– Minulla on teltta ja spriikeitin mukana, mutta olen sen verran mukavuudenhaluinen, että pyrin pääsemään aina johonkin leirintäalueelle ja siellä mökkiin oikein sänkyyn yöksi.
Varautua pitää tietenkin myös mekaanikonhommiin.
– Vararengas, paikkausvälineet sekä vähän työkaluja tarvitaan, kuusiokoloavainsarjalla pääsee pitkälle. Toiset ketjut minulla on myös sekä varavaijereita. Mutta tärkeintä on silti ennakointi: pyörä pitää huoltaa hyvin ennen matkaa, niin ei tule yllätyksiä.
Pyhiinvaellukseksi matkan tekee paitsi leppoisa kulkeminen ja kohde, myös se, että Ehrlund käy hakemassa Jomalan kirkosta vesipullon, joka liittyy viestipyhiinvaellukseen: se on sinne kulkeutunut Olavinlinnasta ja sen tarkoitus on päätyä Trondheimin kirkkoon.
– Se on sellainen kohtuuden, kestävyyden ja toivon symboli. Pullo on lasia, joten toivottavasti saan sen perille ehjänä!