Pöydälle on katettu herkullisia kasvisaterioita.

Leirikeskuksessa seurataan tarkasti, mitkä reseptit ja ruoat toimivat eri ikäisille ryhmille. Juuressosekeitto, kasvispihvit ja soijanugetit ovat nousseet etenkin nuorten suosikeiksi kasvisruoista. Vadelmarahka jälkiruokana tekee myös kauppansa.

Maistuvan kasvisruoan puolesta

Ajankohtaista | 24.05.2023 | Lilja 5/2023

Teksti: Minna Uusvirta | Kuva: Timo Jakonen

Seurakuntayhtymän leirikeskuksissa mietitään tarkasti, millainen ruoka menee kaupaksi millekin leiriryhmälle. Yhtymän ympäristöohjelman myötä kasvisruoan määrä leireillä kasvaa jatkossa.

Juuressosekeitto, kasvispihvit ja soijanugetit. Ne ovat kasvisruokahittejä, kun Kunstenniemen leirikeskuksessa on ruokailemassa lapsia ja nuoria. Joskus leirille osallistuva nuori muuttaa viikon aikana käsitystään kasvisruoasta, sillä leirikeskuksessa on käytettävissä monipuolisemmin eri aineksia kuin koulun ruokaloissa. Vaikkapa kasvissosekeittoon voidaan laittaa sulatejuustoa, jolloin se on maukkaampaa, kertoo Kunstenniemessä työskentelevä keittiöpäällikkö Minna Grönroos.

Tällä hetkellä viikon mittaisilla leireillä, eli esimerkiksi rippileireillä, tarjolla on ainakin kaksi kasvisateriaa, mutta jatkossa kasvisaterioiden määrä nousee seurakuntayhtymän uuden ympäristöohjelman myötä kolmeen. Viikonlopun mittaisilla leireillä kasvisruokaa tarjotaan satunnaisesti, ryhmien toiveet huomioiden.

Ympäristöohjelma liittyy yhtymän tavoitteisiin olla hiilineutraali vuonna 2029 ja uusia Kirkon ympäristödiplomi seuraavaksi viideksi vuodeksi. Kasvisruoan määrä kasvaa leirikeskusten ulkopuolellakin. Ympäristöohjelmaa laatimassa ollut suunnitteluhortonomi Heidi Grannas kertoo, että seurakuntayhtymän ympäristötyötä koskeneessa kyselyssä suuressa osassa palautteita toivottiin enemmän kasvisruokapäiviä ja enemmän kasvisruokaa kokoustarjoiluihin.

Ruokailujen puolesta ympäristöohjelma tarkoittaa myös lähi- ja luomuruoan sekä Reilun Kaupan tuotteiden suosimista, kasvispainotteisempia kokoustarjoiluja sekä ruokahävikin vähentämistä. Hävikin minimoimiseen on tähdätty Kunstenniemessäkin jo pitkään. Jos ruokaa esimerkiksi jää yli, sitä pyritään hyödyntämään seuraavilla aterioilla mahdollisimman tarkkaan.

– Etsimme ruokia, jotka toimivat, jotta hävikkiä ei jää. Toimipisteissä, joissa on aikuisempi asiakaskunta, tämä on kasvisruoan osalta helpompaa, Grönroos sanoo.

Lisäksi leirikeskuksissa on hävikkiä ajatellen huomioitava lasten, nuorten ja aikuisten erilaiset makumieltymykset, etenkin jos paikalla on yhtä aikaa eri ikäisiä ryhmiä. Aikuisryhmät tilaavat joskus retriittiin pelkästään kasvisruokaa.

Siinäkin on suuria eroja, paljonko eri ryhmät syövät, joten keittiöhenkilökunnan pitää leirin mittaan säätää ruokamääriä kohdalleen.

– Kun leiriviikko etenee, nuoret alkavat syödä ruokaa paremmin, kun mukaan pakatut herkut on syöty. Jos paikalla on vain yksi rippikouluryhmä, nuoret syövät paremmin kuin jos ryhmiä on kolme. Silloin ruokailu on koulumaisempi, kun taas pienessä ryhmässä kokin kanssa voi jutustella ruoasta. Käytös on silloin erilaista.

Nuorten ryhmissä mielipidevaikuttajan tai vetäjän asenteella on toisinaan avainasema siinä, meneekö kasvisruoka kaupaksi.

Minna Grönroos

Kasvisruoka on Kunstenniemessä monipuolistunut vuosien varrella, kun henkilökunnan tietämys on kasvanut. Koko seurakuntayhtymän keittiöhenkilökunta on esimerkiksi käynyt kasvisruokakurssin, kertoo keittiöpäällikkö Minna Grönroos.

Grönroosin mukaan kasvisruoka on Kunstenniemessä monipuolistunut vuosien varrella, kun henkilökunnan tietämys on kasvanut. Koko seurakuntayhtymän keittiöhenkilökunta on esimerkiksi käynyt kasvisruokakurssin. Enää ei juuri tarjota kasviskiusauksia, vaan esimerkiksi wokkia. Sen menekki on sama, oli kyseessä sitten kasvis- tai broilerversio.

– Maailma muuttuu molemmilla puolilla tiskiä. Päämäärämme on se, että leiriläiset ovat kylläisiä ja tyytyväisiä. Kasvisruoka voi olla hyvää samalla tavalla kuin muukin ruoka.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.