Ekaluokkalaiset Paavo ja Markus ovat saapuneet iltapäiväkerhoon Hannunniitun seurakuntatalolle, kuten joka arkipäivä. Ja kuten joka päivä, ensin tehdään läksyt. Tänään opetellaan miinuslaskuja.
– Minulla on tähän taktiikka, sanoo Paavo. Se on sellainen, että jos tehtävänä on laskea 13-7, niin sen voi kääntää yhteenlaskuksi laskemalla, kuinka paljon kummastakin on matkaa kymmeneen ja ynnäämällä ne yhteen. Siis: 3+3, mistä tulee kuusi. Pluslaskut kun ovat Paavosta helpompia kuin miinuslaskut.
Paavon kaveri Markus tekee äikänläksyjä ja kertoo lukevansa jo aika sujuvasti. Markuksen mielestä iltapäiväkerhossa on monia parhaita juttuja. Syöminen esimerkiksi. Mutta myös kaverit. Paavo on yksi hänen parhaista kavereistaan.
– Parhaimpien joukossa ykkösenä, Paavo täsmentää.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on yksi Turun kaupungin iltapäivätoiminnan palveluntuottajista. Kaupunki on vastuussa mm. toimintaan hakemisesta ja laskutuksesta, seurakunta tarjoaa tilat, työntekijät sekä välipalan omissa toimipisteissään. Yhtymällä on Turussa yhteensä kahdeksan iltapäiväkerhoa. Vetäjät ovat koulutettuja lastenohjaajia, Hannuniitussa he ovat Tea Merilä-Koskinen sekä Maija Kurling-Suojanen. Heidän lisäksi tällä kertaa on vielä harjoittelija Marianne Koskenoja, työkokeilussa oleva Sella Ijäs, sekä lastenohjaaja Miia Jyly.
Iltapäiväkerholaiset eli ippeläiset ovat kaikki eka-tokaluokkaisia. Ippe on auki arkisin klo 11-17 koulupäivien jälkeen. Päivien runko on samanlainen, mutta jokainen päivä on silti erilainen, sillä lapsilla on monenlaisia omia menoja, soittotunteja ja muita, ja ohjaajien tehtävänä on pysyä kartalla siitä, että oikeat lapset tulevat oikeaan aikaan ja lähtevät silloin kun on sovittu.
– Ensin tehdään läksyt ja syödään välipala, sen jälkeen on vapaata leikkiä. Päivittäin käymme ulkoilemassa, ja joka viikko on joku vähän isompi askartelujuttu. Nyt olemme lukeneen ääneen Marjatta Kureniemen Onnimannia ja siihen perustuen askartelemme sellaisen ”Maailman suloisin paikka” -jutun, johon lapset saavat piirtää eläimiä kirjan pohjalta, Kurling-Suojanen kertoo.
Iltapäivätoiminta on perusopetuslain mukaista toimintaa ja sille on asetettu kaupunkitasoiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Merilä-Koskinen kertoo, että tärkein tavoite on kuitenkin yksinkertainen: järjestää lapselle turvallinen ja kiireetön iltapäivä. Se onnistuu, kun muistetaan säännöt, joita voi käydä tsekkaamassa sääntöpuusta. Siihen on askarreltu lehdiksi erilaisia juttuja, jotka pitäisi muistaa. Niin kuin vaikka että ollaan kilttejä toisille.
Jotta päivät sujuvat ja ovat mielekkäitä, on tärkeää, että ohjaajat ovat ammattitaitoisia ja koulutettuja.
Harjoittelija Marianne Koskenoja opiskelee lastenohjaajaksi ensimmäistä vuottaan, eli kaksi on vielä edessä.
– Se on hyvin monipuolinen koulu, tietenkin harjoitellaan leikkejä ja sen sellaisia, mutta käydään myös läpi ihan lakiasioita lasten oikeuksista, ja äidinkielessä tutustutaan kirjallisuuteen ja sitä kautta vaikkapa loruihin.
Kerhossa käy välillä vierailemassa myös yhtymän muita lastenohjaajia.
– Me vakiohjaajat huolehdimme arjen pyörittämisessä, että lapset tulevat ja menevät sovitusti. Leikittämisen ohella toimimme sellaisina kellokalleina, joten on mukava, että on toisinaan muitakin apuja. Myös harjoittelijamme ovat tietenkin suureksi avuksi, Merilä-Koskinen kertoo.
Kun on syöty välipala, on leikin aika. Leo ja Miia pelaavat Fortunaa. Ekaluokkalainen Leo pitää kirjaa ja päässälasku sujuu nopeasti, 3 x 25 + 125 on 200. Pisa-tuloksista ei siis tarvitse olla huolissaan ainakaan hänen kohdallaan. Myös telakkateollisuus voi huokaista helpotuksesta: Ossian ja Matti ovat rakentaneet varsin ison laivan legoista, se on valtameriristeilijä OM Ocean.
– Kolme päivää meni, kun rakennettiin. Se saa olla tuossa kaksi viikkoa, mutta sitten se pitää purkaa. Sen jälkeen varmaan rakennamme uuden, Ossian kertoo.
Lydia puolestaan harrastaa voimistelua monta kertaa viikossa ja sen huomaa. Seurakuntatalolla on suuri sali, jossa hän näyttää vähän mallia ja menee käsinseisonnasta suoraan siltaan ja siitä ylös niin, että sekä toimittajan että valokuvaajan selkärangat ovat mennä poikki.
Vielä käydään porukalla telmimässä lumessa, minkä jälkeen lapset alkavat lähteä kotiin. Huomenna sitten taas uusiksi.