Unelmien kirkkohäät
28-vuotiaan Janina Ahon unelma kirkkohäistä kävi toteen viime syksynä, kun hän meni naimisiin puolisonsa Aleksin kanssa Ruskon kirkossa. Kirkon jäsenyys on Aholle perheeltä omaksuttu itsestäänselvyys, eikä hän osannut kuvitella menevänsä naimisiin muualla kuin kirkossa.
Vihkitilaisuuden koskettavuutta ja henkilökohtaisuutta lisäsi se, että vihkipappi tunsi Aleksi Ahon pikkupojasta asti. Lämmin vihkipuhe jäi monen häävieraankin mieleen.
– Ja olihan se aika ihanaa päästä kävelemään se kirkon käytävä isän kanssa. Se on sellainen asia, josta on ihan pikkutytöstä asti haaveillut, Janina Aho kertoo.
Toimitukset ovat keskeinen osa kirkon toimintaa. Viime vuonna Turussa ja Kaarinassa vihittiin avioliittoon 410 paria, siunattiin avioliittoon 20 paria, kastettiin 1059 lasta ja siunattiin 2021 ihmistä haudan lepoon.
Yksinäisen rinnalla
Vuosi sitten turkulainen Airi Veistola oli elämänsä käännekohdassa, kun hänen miehensä Mikko nukkui pois 90-vuotispäivänään. Martinseurakunnan diakoniatyöntekijä Erja Viherkoski löysi Veistolan luo ensin naapurin vinkistä ja myöhemmin Veistolan pojan pyynnöstä.
Viimeisen vuoden Viherkoski on käynyt Veistolan luona kuukausittain. Visiittien aikana on ehditty keriä auki Veistolan elämäntarinaa. Vaikeimmat asiat, kuten tuntemansa yksinäisyyden, Veistola on pukenut sanoiksi runoja lausumalla. Välillä on veisattu hänelle tärkeitä virsiä.
– Kyllä se on hyvä, että te olette olemassa. Meitä yksinäisiä on paljon, Veistola sanoo Viherkoskelle.
Diakoniatyöntekijät kohtaavat eri elämäntilanteissa olevia seurakuntalaisia kaikissa 10 seurakunnassa Turussa ja Kaarinassa. Viime vuonna esimerkiksi Martinseurakunnassa diakonian vastaanottokäyntejä oli 578, kotikäyntejä 121 ja puhelinsoittoja sekä viestejä 1038.
Diakoniatyöntekijä Erja Viherkoski vierailee säännöllisesti Airi Veistolan luona.
Rikasta messuelämää
Kristina Airolle säännöllinen jumalanpalveluselämä antaa voimia ja valoa arkeen. Hän kuvaa kotiseurakuntansa Åbo Svenska Församlingenin (ÅSF) messuelämää monipuoliseksi ja rikastuttavaksi. Hänelle on tärkeää, että oma seurakunta on kaikille avoin.
– Saat olla millainen vain, ja kaikki otetaan vastaan, Airo kuvaa tunnelmaa ÅSF:ssa.
Airo on mukana seurakunnan jumalanpalvelusryhmissä, jotka hoitavat messujen vapaaehtoistehtävät. Hän on ollut kirjoittamassa esimerkiksi esirukouksia messuihin. Hänestä tuntuu hyvältä, kun itselle rakkaat luontoteemat kuuluvat esirukouksissa.
Turussa ja Kaarinassa on vilkas jumalanpalveluselämä. Viime vuonna alueen seurakunnissa pidettiin reilu tuhat messua ja lähes 250 sanajumalanpalvelusta.
Sairauden yllättäessä
Sairauden tai onnettomuuden yllättäessä olo voi olla toivoton ja lohduton. Tukea saa seurakuntayhtymän sairaalapastoreilta. He tekevät töitä Turun sairaaloissa, Kaarinan terveyskeskuksessa sekä Turun neljässä suurimmassa vanhustenhoidon yksikössä.
Sairaalapastorit ovat potilaita, omaisia ja henkilökuntaa varten. Heidät tavoittaa myös virka-ajan ulkopuolella, kun sairauden tai onnettomuuden vuoksi tarvitaan kriisiapua ja keskustelutukea. Johtavan sairaalapastorin Hilkka Kakko-Helteen mukaan surun ja hädän kieli on kaikille yhteinen, ihmisen taustasta riippumatta.
– Työmme perusta on kaikkien uskonnollisten yhteisöjen ja uskontokuntiin kuulumattomien vakaumuksen ja oikeuksien kunnioittaminen.
Viime vuonna yhtymän kahdeksalla sairaalapapilla oli noin 6000 kohtaamista ihmisten kanssa sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa että muissa yhteyksissä, kuten hartauksissa.
Yhteisöllisessä jengissä
18-vuotias Anni Avellán on ollut mukana Kaarinan seurakunnan nuorten toiminnassa rippikoulusta saakka. Häntä viehättää toiminnan vahva yhteisöllisyys ja rento ilmapiiri. Porukoihin pääsee mukaan, vaikka ei tuntisi ketään. Nuorisotyöntekijä Jens Salama saa häneltä kehuja.
– Hän on sellainen turvallinen henkilö, jolle voi kertoa kaikki murheet. Tukipilari.
Avellán löysi kotiseurakuntaansa isostoiminnan kautta. Koronan takia päiväriparina käyty rippileiri jätti kaipaamaan kunnon leirikokemuksia. Myöhemmin hän on huomannut, että Kaarinan nuorten porukka on hioutunut tehokkaimmin yhteen nimenomaan leireillä.
Viime vuonna rippikoulun kävi Turussa ja Kaarinassa 1400 nuorta, joka on 69 prosenttia ikäluokasta. Isoskoulutukseen jatkaa arviolta 20–25 prosenttia rippikoulun käyneistä. Moni on löytänyt paikkansa myös nuortenilloista ja -leireiltä.
Riemua musiikista
Monelle seurakunta on musiikin harrastamisen paikka. Inka Tunnela on laulanut alttoa Henrikinseurakunnan Henrik’s Singers -kuorossa 15 vuoden ajan. Lämmin yhteisö, ammattitaitoinen johtaja ja sopivan haastava ohjelmisto pitävät hänet mukana.
Tunnelalle musiikin harjoittaminen on luonnollinen tapa olla kristitty ja palvella seurakunnassa. Kappaleiden mukana tulee elettyä kirkkovuotta ja Raamatun sanomaa vahvemmin kuin ilman kuoroa.
– Kuorossa on hyvä henki, ja harjoituksissa on tosi kivaa. Aina tuntee, että on saanut jotain, kun on ollut paikalla.
Turun ja Kaarinan seurakunnissa toimii 23 kuoroa, ja tarjontaa löytyy sekä vasta-alkajille että kokeneille laulajille. Myös konserttitarjonta on laaja: viime vuonna seurakunnissa pidettiin 242 erilaista musiikkitilaisuutta. Musiikilla on keskeinen rooli myös esimerkiksi messuissa ja yhteislaulutapahtumissa.
Hengähdys arkeen
Sari Heikkilälle seurakuntayhtymän järjestämät kerhot tarjoavat tärkeän hengähdystauon arkeen. Perheen kolmevuotias Vilja-tytär viettää joka päivä kolme tuntia yhtymän kerhoissa – kahtena päivänä viikossa Yli-Maarian päiväkerhossa ja kolmena päivänä Käpälämäki-ulkokerhossa.
Tämän ajan Heikkilä voi omistaa nelikuiselle Toivo-vauvalle. Hän iloitsee siitä, että kerhoissa Vilja saa ikäistään seuraa ja virikkeitä. Ennen Toivon syntymää Vilja ehti olla päiväkodissakin.
– Tuntuu, että Vilja on viihtynyt kerhoissa paremmin kuin päiväkodissa. Ryhmät ovat pienempiä ja tahti rennompi. Ollaan myös oltu vähemmän kipeinä.
Seurakuntayhtymä järjestää lapsille ja perheille monenlaista toimintaa, kuten kerhoja, leirejä, retkiä, muskareita sekä erilaisia tukipalveluita vanhemmuuteen. Pelkästään päiväkerhoilla oli viime vuonna yhteensä 930 kokoontumiskertaa.
Kaksivuotias Eemeli Valovuo soittaa triangelia Yli-Maarian päiväkerhon kynttilähetkessä.
Tukea suhdekiemuroihin
Seurakuntayhtymän perheneuvojan Nina Kauppisen työarkea on raskaiden perhe- ja parisuhdejumien avaaminen. Hän auttaa pareja rauhallisen, monia näkökulmia sisältävän keskustelun onnistumisessa.
Puhumattomuus pitää yllä suhteen jumeja. Kauppinen on onnistunut työssään, kun hän on saanut asiakkaat kohtaamaan toisensa ja puhumaan heille tärkeistä asioista avoimesti. Lopulta asiakkaat tekevät omat päätöksensä. Joillekin paras päätös on jatkaa yhdessä, joillekin toisille ero.
– Paras kiitos minulle on nähdä ihmisten voimien palautuvan, asioiden sujuvan parempaan suuntaan ja selkiytyvän.
Seurakuntayhtymän perheneuvojat palvelevat 16 kunnan alueella Varsinais-Suomessa. Viime vuonna heillä oli yhteensä 1017 asiakasta.
Monikulttuurista työtä
Turun Mikaelinseurakunnassa satsataan maahanmuuttajien ja turvapaikanhakijoiden kohtaamiseen. Seurakunnassa on muun muassa arabian- ja persiankieliset raamatturyhmät sekä Kansainvälinen kahvila, ja Mikael ILTA -messu tulkataan yleensä persiaksi ja englanniksi.
– Lisäksi neuvomme ja tuemme oleskelulupaprosesseissa monin tavoin. Siinä verkostoyhteistyö on tosi tärkeää, diakoniatyöntekijä Elina Okko kertoo.
Hänestä maahanmuuttajien auttaminen on tärkeää, koska he ovat usein haavoittuvassa asemassa esimerkiksi kieli-, koulutus- ja traumataustansa vuoksi. Raamattukin ohjeistaa auttamaan kaikkia apua tarvitsevia taustasta riippumatta.
– Olen oppinut paljon eri kulttuureista. Lisäksi oma uskoni on syventynyt, koska olen käynyt syvällisiä keskusteluja henkilöiden kanssa, jotka ovat kääntyneet islamista kristinuskoon tai harkitsevat kääntymistä.
Verovarat kannattelevat kirkon toimintaa
- Kirkon jäsenten merkitys toiminnan rahoittamisessa on merkittävä. Viime vuonna Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verotuotot olivat 32,8 miljoonaa euroa, mikä on 68 prosenttia yhtymän tuloista.
- Eniten rahaa käytetään henkilöstöön (57%), mikä mahdollistaa monipuolisen toiminnan. Toiseksi suurin kuluerä on kiinteistöt (15%), joka sisältää esimerkiksi monille kaupunkilaisille tärkeiden kirkkojen ylläpidon.
- Kolmanneksi suurin kuluerä on avustukset (4,5%). Näihin sisältyvät diakonia-avustukset kotimaahan ja ulkomaille, lähetystyöhön annetut avustukset sekä muut avustukset muun muassa Operaatio Ruokakassille, Turun Katulähetykselle ja Lounais-Suomen partiopiirille.
- Yhtymän ja seurakuntien rahankäytöstä päättävät vaaleilla valitut luottamushenkilöt. Kirkon jäsen voi siis vaikuttaa kirkollisverovarojen käyttöön äänestämällä seurakuntavaaleissa tai asettumalla itse ehdolle.
- Iso osa kirkon toiminnasta jäisi toteutumatta ilman vapaaehtoisia. Turussa ja Kaarinassa toimii yli 3000 kirkon vapaaehtoista esimerkiksi seurakunta- ja rippikoulutyössä, diakoniatyössä, lähetystyössä, yhteisvastuukeräyksessä, partiossa ja leiriavustajina.
Lähteet: seurakuntayhtymän hallinto- ja talousjohtaja Timo Laakso, yhtymän henkilöstökertomus 2021.