Kirkkoherra Leena Kairavuo hautarivistön edessä

Kirkkoherra Leena Kairavuo iloitsee Katariinan hautausmaan uudesta tuhkahautalehtoalueesta. Hoidettu hautapaikka on aiempaa edullisempi sukuhauta, mihin voidaan sijoittaa neljän vainajan tuhkat.

Uudenlainen hauta-alue vihittiin käyttöön

Ajankohtaista ▸ Elämän käännekohdissa | 25.01.2023 | LIlja 1/2023

Teksti: Roope Lipasti | Kuva: Timo Jakonen

Katariinan hautausmaalla siunattiin joulukuussa käyttöön uusi hauta-alue, tuhkahautalehto. Se ei kuitenkaan ole ihan tavallinen uurnalehto. Itse asiassa se lienee lajissaan Suomen ensimmäinen.
Kyseessä on eräänlainen perinteisen hautapaikan ja uurnalehdon risteymä.

– Uurnalehtohan on sellainen, jossa omaiset eivät ole paikalla, kun vainajan tuhkat haudataan. He eivät siis tarkkaan tiedä mihin läheinen on haudattu. Perinteinen hautapaikka taas on se kaikille tuttu, jossa on oma iso hautakivi. Tämä uusi on ikään kuin kompromissi: siellä on seurakunnan hankkima – kaikille samanlainen pieni hautakivi, johon sitten tulee laattaan vainajan nimi. Kyseessä on sukuhauta ja yhteen voi haudata neljä vainajaa. Tämä on huokea tapa haudata tuhkat, kuitenkin niin, että tietää tarkalleen, missä se hauta on, kertoo Katariinan kirkkoherra Leena Kairavuo.

Itse asiassa alue muistuttaa jossain määrin päähautausmaan sankarivainajien aluetta, jossa niin ikään jokaisella on yhdenmukainen pieni kivi ja siinä nimi.

Idean isä on hautaustoimenjohtaja Pekka Sorri – tai pikemmin ehkä idean löytäjä, sillä hän törmäsi vastaavaan Tukholmassa vuonna 2019 eräällä metsähautausmaalla ja mietti, että Suomeen pitäisi saada samanlainen.

Sorri kertoo, että Katariina valittiin, koska siellä oli tilanne, että muistolehdon kiviin ei enää mahtunut uusia nimiä, joten aluetta oli joka tapauksessa laajennettava.

– Nyt sinne on sitten hankittu perinteistä muistolehtoa varten uusia kiviä ja siinä sivussa perustettiin tämä uudentyyppinen hautausmaa. Ensimmäisessä vaiheessa paikalla on 98 hautaa eli nelisensataa hautapaikkaa, ja kun alue pikkuhiljaa ja tarpeen mukaan valmistuu – kukaties 50 vuoden päästä, silloin siellä on 500 hautapaikkaa. Sinne haudataan sulan aikana eli käytännössä toukokuusta jouluun.

Sorrin mielestä kyseessä on näppärä ja uudenaikainen tapa haudata.

– Se tarkoittaa myös, että voimme kohtuuhinnalla tarjota hoidetun hautapaikan 25 vuodeksi. Turun ja Kaarinan seurakuntalaisilta se on 600 euroa, mikä on melkoisesti huokeampaa kuin perinteinen hauta. Säästöä tulee myös siitä, ettei uurnaa haudata ollenkaan, vaan pelkästään tuhkat. Seurakunnassa on sitten tyylikkäitä lainauurnia, joita käytetään tuhkan säilyttämiseen siihen saakka. Ekologista tämä on tietenkin myös.

Turun ja Kaarinan hautausmaille on tulevaisuudessa mahdollista rakentaa kaksi muutakin vastaavaa aluetta, ja 25 vuoden hauta-aikaa voi tietenkin mahdollista myös jatkaa, jos haluaa. Pekka Sorri uskoo, että tällaisesta tuhkahautalehdosta voi tulla hyvinkin suosittu vähän samalla lailla kuin vaikka muistolehto tai ylipäänsä tuhkaus on nykyään: jo 84 % vainajista tuhkataan.

– Lisäksi hautaustapa helpottaa omaisten työtä. Hautajaisten järjestämisessä on suuri työ ja paljon muistettavaa, mutta tässä ei tarvitse huolehtia haudan hoidosta eikä kiven hankkimisesta, Sorri miettii.

Kirkkoherra on niin ikään tyytyväinen.

– Onhan tämä juhlava tunne, kun vihdoin saamme tämän laajennuksen valmiiksi. Pari vuotta tässä on mennyt. Haudoille ei voi istuttaa kukkia, mutta niitä tai vaikka kynttilän voi toki tuoda. Jokaisen haudan edessä on pieni alue tätä varten, sanoo Leena Kairavuo.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.