Jaakko Malinen

Jaakko Malinen muistuttaa, että huonoina aikoina ei saisi sortua ajattelemaan kaiken olevan mennyttä. Hyvinä aikoina taas ei voi tuudittautua liialliseen tyytyväisyyteen.

Jatkuvuus ja osallistavuus nuorisotyön a ja o

Näkökulma | 25.01.2023 | LIlja 1/2023

Teksti: Simo Ahtee | Kuva: Jussi Vierimaa

Pitkän linjan nuorisotyönohjaaja Jaakko Malinen on nähnyt urallaan yhteiskunnan ja sitä myöten nuorison ylä- ja alamäet.

Tuusulassa 21 vuotta, Riihimäellä 15 vuotta myös johtavana nuorisotyönohjaajana, viime kesästä lähtien Turussa Maarian seurakunnassa. Nousukausia, lamaa, jengiytymisiä ennen ja nyt.

– Halusin muutosta, ja Turun seutu oli näkemättä. Ja halusin merelliseen ympäristöön, jos vain perhe suostuu. Paikallisesta seurakuntaelämästä en tiennyt muuta, kuin että täällä toimitaan yhtymässä, Malinen kertoo.

Ollaan siellä tai täällä, Malisen mukaan nuorisotyötä pitää pystyä kehittämään jatkuvasti nuorisokulttuurin liikkeiden ja maailman menon mukaan. Tästä on hyvänä esimerkinä sosiaalisen median tai videoiden käyttäminen olennaisena osana nuorisotyötä ja ripareiden toimintaa. Niiden avulla voidaan rohkaista käsittelemään vaikkapa vaikeita tunteita.

– Tässä ajassa tietysti korona tulee vaikuttamaan nuoriin pitkään. En tiedä, millaisena sota vielä näyttäytyy. Nuoret eivät ehkä osaa itse tuoda esiin mitä he kaipaavat, mutta meidän pitää se selvittää. Tätä tarvitaan, sillä nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä ja tekijöitä. Siksi he ovat tärkeitä seurakunnille.

Malinen haluaa vahvistaa työssään nuorten osallistamista. Avainasemassa on ainakin koulunuorisotyön, viikkotoiminnan ja vaikkapa leirien kehittäminen yhdessä nuorten kanssa.

Tuttu ja luotettava aikuinen luo toimintaan tärkeää vakautta, mutta perinteitä luovat nimenomaan nuoret itse, Malinen miettii.

– Hyvän toiminnan jatkuvuuteen tarvitaan nuoria, jotka osallistavat muita nuoria. Nostetaan heitä enemmän esiin, että ”hei sekin on siellä”! Eli mennäänkin vähän toisin päin mihin on totuttu. Eikä hyvä perinne saa katketa siihen, että joku työntekijä lähtee. Minäkään en ole enää Riihimäellä, mutta siellä homma pyörii edelleen.

Osallistamiseen liittyen esimerkiksi isospalkkiot merkitsisivät Malisen mielestä Turussa tärkeää kädenojennusta ja kannustusta.

– Palkkioiden puuttuminen ei ole ajan hengen mukaista. Nuoret kokevat suuria paineita rahan käytön suhteen. Mistä se kertoo, että sanomme nuorille heidän olevan tärkeitä, mutta emme maksa heidän panoksestaan mitään ja otamme maksun isoskoulutusleiristä? Näen tässä asiassa punaista.

Malinen kertoo olevansa iloinen siitä, että ainakin hänen koulussaan nuoristotyötä tekevällä verkostolla on hyvät mahdollisuudet ottaa koppi apua kaipaavasta nuoresta.

Tärkeää olisi myös satsata enemmän seurakuntien liikkuvaan nuorisotyöhön ja jalkautua kaduille. Malinen onkin ryhtynyt masinoimaan ajatusta Walkers-tyyppisestä toiminnasta.

– Olisi matkailuauto, jolla pysähdyttäisiin paikoissa, joissa nuoret kokoontuvat ja myös oireilevat. Näin voisimme kohdata jo tutuksi käyneitä nuoria sekä heitä, joita emme muuten tavoita.

MITÄ TYKKÄSIT JUTUSTA?

Kiitos, että autat meitä kehittämään lehden sisältöä.