Kristiina Wallenius-Penttilä

Diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilä vastaa seurakuntayhtymän viittomakielisestä työstä.

Viittomalla saattaen

Näkökulma | 31.03.2022 | Lilja 3/2022

Teksti: Heidi Pelander | Kuva: Jussi Vierimaa

Viittomakielisten saattohoidossa luotetaan usein siihen, että viestit välittyvät potilaalle paperille kirjoittamalla, elehtimällä tai huulilta lukemalla.

– Viittomakielisten äidinkieli ei usein ole suomen kieli, jolloin kirjoitettua suomen kieltä on hankalaa ymmärtää. Huulilta luku perustuu arvaamiseen, kun kaikki äänteet eivät näy huuliossa, diakoniatyöntekijä Kristiina Wallenius-Penttilä avaa.

Ilman viittomakieltä sairauden käsittely ja kuoleman kohtaaminen jäävät hänen mukaansa puutteellisiksi. Isotkin asiat sairauden hoidossa voivat jäädä saattohoidettavalta ymmärtämättä.

– On tilanteita, joissa on viestitty kirjoittamalla, ja viittomakielinen ihminen on siirretty saattohoitoon hänen tietämättään.

Ja vaikka viittomakielisen ihmisen suomen kielen taito olisi hyvä, hänen tunnekielensä on silti viittomakieli, Wallenius-Penttilä muistuttaa.

Viittomakielinen saattohoito voidaan järjestää joko saattohoitoa tarjoavassa yksikössä, jossa on viittomakielen taitavaa henkilökuntaa, tai tilaamalla potilaalle asianmukaiset tulkkauspalvelut.

Turussa on yksi kuurojen ja kuurosokeiden hoitoon erikoistunut pieni palvelukeskus. Kotisaattohoitoakin on kaupungissa tarjolla. Viittomakielen tulkkeja on Wallenius-Penttilän mukaan Turun seudulla hyvin, mutta kaikki heistä eivät tee saattohoidon tulkkausta.

Hänestä viittomakielisessä saattohoidossa on kyse erityisesti viittomakielen ja kulttuurin erityispiirteiden ymmärtämisestä.

Hoidon yksityiskohdista pitää sopia potilaan kanssa ajoissa. Hoitotahtoon voidaan kirjata esimerkiksi se, miten kommunikoidaan, kun saattohoidettava ei enää jaksa pitää silmiään auki. Tätä varten voidaan sopia kosketukseen perustuvia, keholle tehtäviä viestejä.

– Iso kysymys on se, kuka päättää, missä tilanteissa tulkki tilataan ja missä vaiheessa tulkkia ei enää tarvita.

Wallenius-Penttilän laatima Opas viittomakieliseen saattohoitoon julkaistiin viime vuonna yhteistyössä Kuurojen palvelusäätiön kanssa. Opas on kaikkien saatavilla netissä.

Hän korostaa moniammatillisen työn merkitystä. Perusteilla on viittomakielisen saattohoidon asiantuntijaryhmä, joka tarjoaa vinkkejä ja konsultaatiota saattohoidon ammattilaisille.

– Ryhmän tarkoituksena on tukea saattohoidettavan ja hoitavan tahon yhteistyötä.

Viittomakielisen saattohoidon oppaasta tehdään kevään aikana viittomakielinen käännös. Se julkaistaan seurakuntayhtymän nettisivuilla.

Tämän artikkelin viittomakielisen käännöksen voit katsoa YouTubesta.

Haluatko lukea Liljaa ensimmäisten joukossa?

Uutiskirje ilmestyy kerran kuukaudessa, 11 kertaa vuodessa samaan aikaan painetun lehden kanssa. Uutiskirjeen mukana saat Liljan artikkelit ja uutiset suoraan sähköpostiisi.